Perjantai 27.05
Päivä alkoi samallatavalla kuin aikaisemmat päivät eli aamupalalla, joka käytiin syömässä hostelilla tai ostamassa läheisestä kaupasta.
Ensimmäisenä päivässä oli luvassa kahdessa museossa käyminen (Sciens- ja Natural History museo), mutta saimme päättää kummassa halusimme viettää enemmän aikaa jakautumalla kahteen ryhmään. Sciens museossa esiteltiin tärkeitä keksintöjä vuosien takaa ja Natural History museossa taas esiteltiin biologiaan ja maantietoon liittyviä asioita esim. Ihmisen kehitys ja erillaiset kivilajit.
Söimme lounasta Sciens museossa sijaitsevassa Deep Blue nimisessä ravintolassa. Ruoka oli ollut kaikkien mielestä ihan hyvää.
Seuraavaksi vierailimme Harrolds nimisessä isossa tavaratalossa. Siellä kaikki oli hirveän kallista, eikä kukaan oikein kehdannut ostaa mitään. Kuitenkin lahja ja kortti osastoilla oli melko kohtuulliset hinnat, joten pääsimme ostamaan jotakin.
Harroldsin jälkeen matkustimme pitkän metromatkan Stratfordissä olevaan kauppakeskukseen, jossa tuhlasimme viimeiset puntamme.
Loppu illasta kävimme illallisella intialaisessa ravintolassa. Ruoka oli loppujen lopuksi hyvää, vaikka jotkut annokset näyttivätkin vähän oudolta.
Ennen nukkumaan menoa jokainen pakkasi matkalaukkunsa valmiiksi lauantain lähtöä varten. Osa jopa osti seiraavalle päivälle aamupalan valmiiksi ennen kuin kaupat menivät kiinni.
lauantai 28. toukokuuta 2016
perjantai 27. toukokuuta 2016
4. Päivä
Oli aikainen torstai aamu ja Heiskanen yski kuin röhisevä rölli konsanaan. Menimme normaalin rutiinin mukaisesti aamupalan ja nautimme herkkumme brittiläisessä Ravintola Hyvämielessä. Aamupalan jälkeen menimme kohti Towerin linnaa.
Linnassa kävimme katsomassa kruunun jalokivet ja sitten tuli vapaata kiertelyaikaa. Linnan jälkeen oli ruoka-aika ja koska kaikki eivät tykkää kanasta, piti porukan jakautua jonnekin ravintolaan ja kfc:hen.
Ruoka oli kfc:ssä ihan yliarvostettua ja täyttä skeidaa. Ruokailun jälkeen oli vuorossa Tower Bridgen pällistely. Ylös emme kuitenkaan menneet koska raha. Pääsimme kuitenkin näkemään tämän ihmeellisen sillan nousevan jopa kaksi kertaa. Näimme myös hienoja hyökkäyshelikoptereita ja niistä tuli yhden opettajan äänensävy mieleen. :')
Sitten menimme Belfastin hyökkäyslaivasotamuseoon. Se oli ihan mielenkiintoinen paikka, koska siellä pääsi liikkumaan lähes vapaasti ja se oli iso. Siellä oli hienosti tehtyjä vahanukkeja vaatteiden kera. Tuli myös selväksi, että britit ovat olleet huomattavasti normaalia lyhyempiä ihmisiä, koska Herra Puhakka (182cm) täräytti päänsä lähes koko ajan ylläolevaan katon rajaan.
Seuraavaksi oli mahdollisuus mennä itsenäiseen shoppailuun tai päiväunille hostellille, jonka jälkeen oli vapaavalintaisen ruokapaikan etsintä.
Minä (Herra Hiltunen) ja Alari Puhakka päätimme mennä hieman astetta parempaan ruokailupaikkaan ja varasimme pöydän kuukausi aikaisemmin kolmen Michelin tähden ravintolaan - Alain Ducasseen. Heti, kun me astuimme 5 tähden hotelliin, jossa tämä ravintola sijaitsi, niin meille tarjottiin kallisarvoista alkoholia, mutta päätimme kuitenkin jättää vielä tässä vaiheessa tämän tilaisuuden välistä. Baarimikkoa hieman kummastutti, kun 15- ja 16-vuotias Suomesta tulee tälläiseen ravintolaan illalliselle, eivätkä ole edes hotellin asiakkaita.
Meidät ohjattiin pöytään ja Herra Puhakka kiinnitti huomiota, että juomalasissa olisi ollut tilkka punaviiniä, mutta lasin pohja oli kuitenkin vain häivytetty tyylikkäästi punaisella. Puhakka halusi kysäistä tarjoilijalta: "What is this?" Ja tarjoilijahan vastasi: "It's your water glass sir."
Nautimme 7 ruokalajin menun ja hinnaksi tulikin lopulta n. £170 henkilöä kohti. Hyvän 3,5 tunnin ruokailun jälkeen ajoimme taksilla hostellille takaisin.
Linnassa kävimme katsomassa kruunun jalokivet ja sitten tuli vapaata kiertelyaikaa. Linnan jälkeen oli ruoka-aika ja koska kaikki eivät tykkää kanasta, piti porukan jakautua jonnekin ravintolaan ja kfc:hen.
Ruoka oli kfc:ssä ihan yliarvostettua ja täyttä skeidaa. Ruokailun jälkeen oli vuorossa Tower Bridgen pällistely. Ylös emme kuitenkaan menneet koska raha. Pääsimme kuitenkin näkemään tämän ihmeellisen sillan nousevan jopa kaksi kertaa. Näimme myös hienoja hyökkäyshelikoptereita ja niistä tuli yhden opettajan äänensävy mieleen. :')
Sitten menimme Belfastin hyökkäyslaivasotamuseoon. Se oli ihan mielenkiintoinen paikka, koska siellä pääsi liikkumaan lähes vapaasti ja se oli iso. Siellä oli hienosti tehtyjä vahanukkeja vaatteiden kera. Tuli myös selväksi, että britit ovat olleet huomattavasti normaalia lyhyempiä ihmisiä, koska Herra Puhakka (182cm) täräytti päänsä lähes koko ajan ylläolevaan katon rajaan.
Seuraavaksi oli mahdollisuus mennä itsenäiseen shoppailuun tai päiväunille hostellille, jonka jälkeen oli vapaavalintaisen ruokapaikan etsintä.
Minä (Herra Hiltunen) ja Alari Puhakka päätimme mennä hieman astetta parempaan ruokailupaikkaan ja varasimme pöydän kuukausi aikaisemmin kolmen Michelin tähden ravintolaan - Alain Ducasseen. Heti, kun me astuimme 5 tähden hotelliin, jossa tämä ravintola sijaitsi, niin meille tarjottiin kallisarvoista alkoholia, mutta päätimme kuitenkin jättää vielä tässä vaiheessa tämän tilaisuuden välistä. Baarimikkoa hieman kummastutti, kun 15- ja 16-vuotias Suomesta tulee tälläiseen ravintolaan illalliselle, eivätkä ole edes hotellin asiakkaita.
Meidät ohjattiin pöytään ja Herra Puhakka kiinnitti huomiota, että juomalasissa olisi ollut tilkka punaviiniä, mutta lasin pohja oli kuitenkin vain häivytetty tyylikkäästi punaisella. Puhakka halusi kysäistä tarjoilijalta: "What is this?" Ja tarjoilijahan vastasi: "It's your water glass sir."
Nautimme 7 ruokalajin menun ja hinnaksi tulikin lopulta n. £170 henkilöä kohti. Hyvän 3,5 tunnin ruokailun jälkeen ajoimme taksilla hostellille takaisin.
torstai 26. toukokuuta 2016
keskiviikko 25. toukokuuta 2016
3. Päivä
3.päivä
Huhuh mikä päivä eilen oli, tosiaan eilen joten olemme pahoillamme siitä. Mutta myöhästymiselle on syy jonka kerromme myöhemmin.
Päivä siis alkoi sillä että teimme aamurutiinit ja menimme aamupalalle puoli yhdeksän. Lähdimme hostellilta ja suuntasimme suoraan kohti British Museumia. Tilat olivat siellä todella suuret ja tavarat hienoja. Huonoksi onneksemme olimme siellä vain alle kaksi tuntia.
Tämän jälkeen matkan määränpäämme oli Subway. Kävelimme sinne, mutta huomasimme tilojen olevan erittäin pienet. Onneksi vieressä sijaitsi Spaghetti House, josta saimme todella hyvää pizzaa.
Vuorossa oli sitten London eye ja 4D. Kokemuksena tämä oli hieno, mutta 4D oli kuitenkin pettymys. Kävely Westminster Bridgen yli ja suuntana maanalainen, jolla pääsisimme Oxforstreetille.
Shoppailu reissumme jälkeen. Menimme hostellille, tai niin oli tarkoitus. Menimme kuitenkin syömään kiinalaiseen ja vasta tämän jälkeen valmistautumaan illan musikaaliin.
Musikaali oli suurimman osan mielestä älyttömän hieno. Kaikki lavastukset ja näyttelijät olivat loistavat. Kokemuksena täydellinen.
Hostellilla olimme vasta ennen 23.00. Kaikki tytöt väsyneinä ja osa pojista ylipirteinä. Tämä onkin syy sille miksi emme jaksaneet laittaa eilen blogiviestiä.
Huhuh mikä päivä eilen oli, tosiaan eilen joten olemme pahoillamme siitä. Mutta myöhästymiselle on syy jonka kerromme myöhemmin.
Päivä siis alkoi sillä että teimme aamurutiinit ja menimme aamupalalle puoli yhdeksän. Lähdimme hostellilta ja suuntasimme suoraan kohti British Museumia. Tilat olivat siellä todella suuret ja tavarat hienoja. Huonoksi onneksemme olimme siellä vain alle kaksi tuntia.
Tämän jälkeen matkan määränpäämme oli Subway. Kävelimme sinne, mutta huomasimme tilojen olevan erittäin pienet. Onneksi vieressä sijaitsi Spaghetti House, josta saimme todella hyvää pizzaa.
Vuorossa oli sitten London eye ja 4D. Kokemuksena tämä oli hieno, mutta 4D oli kuitenkin pettymys. Kävely Westminster Bridgen yli ja suuntana maanalainen, jolla pääsisimme Oxforstreetille.
Shoppailu reissumme jälkeen. Menimme hostellille, tai niin oli tarkoitus. Menimme kuitenkin syömään kiinalaiseen ja vasta tämän jälkeen valmistautumaan illan musikaaliin.
Musikaali oli suurimman osan mielestä älyttömän hieno. Kaikki lavastukset ja näyttelijät olivat loistavat. Kokemuksena täydellinen.
Hostellilla olimme vasta ennen 23.00. Kaikki tytöt väsyneinä ja osa pojista ylipirteinä. Tämä onkin syy sille miksi emme jaksaneet laittaa eilen blogiviestiä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)